Taiteen sisäänheittäjänä surrealistisissa olosuhteissa

Varjot ovat surrealistin innoittaja!

Kaikille löytyy tuoli mutta mistä tilaa vuorovaikutukseen?

Kolmekymmentä uutta kasvoa tapittaa minua odottavasti - mitä tällä kurssilla oikein tulee tapahtumaan ja mitä täällä oppii. Itse mietin, kuinka nopeasti opin jokaisen kasvot ja nimen, kaikkien niiden muiden alkavien kurssien oppilaiden ja opiskelijoiden nimien lisäksi. Askarruttaa myös, montako opiskelijaa lisää tulee kurssille ensimmäisen viikon jälkeen, miten ehdin luoda jokaiseen vuorovaikutussuhteen, olenko osannut kirjoittaa tehtävät sähköiseen työkirjaan niin, että ne aukeavat opiskelijoille sekä teknisesti että sisällöllisesti. Ehdinkö kommentoimaan opiskelijoiden vastauksia riittävän nopeasti. On niin kovin tärkeää saada palautetta tekemisistään!

Lisäksi tiedän jo etukäteen, että kaikki eivät tule tajuamaan toistelustani huolimatta sitä, miten tärkeää onkaan aina tehtävän jälkeen kirjoittaa vastauksia tehtäväkohtaisiin kysymyksiin. Jotkut tulevat palauttamaan tehtäviä myöhässä ja menettävät näin  arviointipisteitä.

Jotkut tulevat pettymään siihen, että tehtävien pohdiskelu on tärkeä osa kuvataiteen opintoja. Jotkut inhoavat töistään kirjoittamista.

 

Miksi kuvista opetetaan?

On tärkeää, että kouluissa opetetaan taiteita, kuvista, musiikkia, teatteria, tanssia ja kirjallisuutta. Taide antaa mahdollisuuden pysähtyä ihmisyyden peruskysymysten äärelle aina yksilöstä yhteiskuntaan ja olemassa olon pohdintaan - mitäpä muuta taide on kuin näiden kysymysten esittämistä ja niihin vastaamista. Taiteen avulla voi etsiä ja löytää vaihtoehtoisia todellisuuksia. Taiteella voi fokusoida maailman ilmiöihin.

On tärkeää altistua taiteille näyttelyissä, museoissa, taiteilijoiden ja muotoilijoiden työhuoneissa. Opettajana pohdin aina, mitä näyttelyssä käymisestä voi opettaa? Että teosten äärelle on pysähdyttävä ja niitä katsottava. Rauhassa katsominen johtaa näkemiseen. Katsominen on kuin kysymistä, näkeminen vastausten saamista.  Laitan oppilaita kirjaamaan näyttelyn herättämiä tunteita ja ajatuksia. Piirtämään teoksista luonnoksia. Koulussa sitten kerromme toisillemme, mitä näyttelyssä nähtiin ja koettiin. Pidämme suullisia esityksiä toisillemme. Pyrin kaikin tavoin rohkaisemaan opiskelijoiden kykyä puhua toisilleen ja jopa suuremmille joukoille omasta kokemuksestaan käsin.

Kuvataideopettajat ry:n kampanja,
jo vuodesta 1999  oppiaine on ollut
kuvataide.

Kuvis on kaikille tuttu oppiaine, mutta mitä se oikein on. Virallisesti oppiaineen nimi on kuvataide, ollut jo vuodesta 1999 eli viime vuosituhannelta, mutta vanha polvi tuppaa sanomaan kuvaamataito - onneksi ei enää piirustus ja maalaus! Me kuvismaikat korjaamme kärsivällisesti oppiaineemme nimeksi kuvataide - kattaahan sen sisällöt niin paljon enemmän kuin kuvaamataito, joka nimensä mukaisesti keskittyi teknisten taitojen harjaannuttamiseen. Taiteen olemukseen kuuluu kuitenkin taiten tekeminen, joten kuvataide on enemmän kuin kuvaamataito - taito ilmaista on taiteen sisäänleivottu ominaisuus.

Koulun oppiaineissa keskitytään usein pelkkään ajatteluun. Taideopinnot mahdollistavat ajattelun kehittymisen lisäksi tunteiden, tuntemusten ja olemisen ihmettelyä. Kukapa ei nauttisi upeasta teatteriesityksestä, koskettavasta elokuvasta, mukaansatempaavasta kirjasta, häkellyttävästä taulusta tai liikuttuisi musiikkiesityksestä. On oleellista tarjota tähän mahdollisuus pienestä pitäen asti.

Nuorena olemisen tuskaa.
Kaisa Heikuran surrealistinen omakuva
lukion kuvataide 1-kurssilta. 

” Oma alitajunta pääsi tavallaa valloileen,

joka loi työstä omanlaatuisen.”

Mallista piirtäminen opettaa havainnointia.
Opiskelija totesi palautteessaan, että rauhassa katsominen opettaa näkemään enemmän. Sofia Graae.

"Tutkin Chiricon teoksia ja sain mukavasti ideoita omakuvaani."
Nonna Kuusaniemen teoksesta  yksityiskohta.

Opiskelija pohdiskeli lapsuuden lopun traagisuutta surrealistisessa omakuvassaan. Oona Suomio.

 

Opiskelijaa riemastutti, miten teos kehittyi sitä tehdessä. Taiteellinen prosessointi tuli tutuksi.
Yksityiskohta Rolf Kokon teoksesta.

Sinulle on uusi ilmoitus - ajankohtaisuus kuvataiteessa

” Älytön kännyni oli paras tehtävä, 
sillä sain selville että olin riippuvainen puhelimestani
ja panostin alentamaan ruutuaikaani työn jälkeen.”

Teetin tehtävän kännyköistä myös seitsemäsluokkalaisille.
"Se tunne, kun pitäisi mennä nukkumaan
ja snäppäri piippaa kahdeksaakymmentä uutta viestiä!"
Diana Kallström

Kuvataiteen opetuksessa lähdetään nuoren omaa kokemusmaailmaa koskettavista aiheista. Siinä sivussa opitaan myös taiteen historiasta tai muista taiteeseen tai muotoiluun liittyvistä seikoista. Syksyn polttava puheenaihe oli kännyköiden eli älypuhelimien keskittymistä häiritsevä vaikutus. Katsoimme aiheesta ajankohtaisohjelman Koukussa älypuhelimeen. Ohjelma oli herättävä ja sai meidät pohtimaan, kuinka sovelluksilla pyritään meitä hallitsemaan. Tässä tehtävässä tutustuimme lisäksi POP-taiteeseen ja erityisesti Roy Lichtensteinin taiteeseen. Onhan hänen yksi kuuluisimmista töistä aiheeltaan puhelimessa puhuva nainen "Oh - allright".

Voit käydä tutkailemassa muitakin teoksia Kuvista saarella -instassa.

Miten oppiminen tapahtuu, pitääkö olla aina kivaa ja pitääkö tekemisiään pohtia?

” Aina ei tiedä mitä tekee 
joten sen selittäminen voi olla turhaa.”

Olen käyttänyt Google Formsia itsearviointiin sekä kurssipalautteeseen - sen tiivistelmät on helppo jakaa myös opiskelijoille ja tarvittaessa vanhemmille.

” En koe sitä tarpeelliseksi
koska tykkään enemmän vain piirtää ja käydä sitä läpi päässäni
kuin kirjoittaa siitä ylös paperille.”

” Todellakin! Kirjoitustehtävien avulla sain miettiä oppimaani
ja työtäni, joka lisäsi minun motivaatiotani.”

” Silloin vielä pohdit itse miksi teit tämän työn
ja mitä loppujen lopuksi opitkaan. 
Ja se on hyvä tiivistelmä katsoa omaa työtään.”

Kuviksen perinteeseen kuuluu töistä keskusteleminen, niistä kirjoittaminen, oman oppimisen pohtiminen sekä tehdyn työn sisältöjen avaaminen. Kuviksen  arviointi perustuu juuri tähän vuorovaikutukseeen sekä oppilaan kykyyn reflektoida omaa oppimistaan. Kuviksen didaktiikka antaa välineitä itsereflektointiin. Palautteen perusteella opiskelijat ovat tajunneet pohdintojen merkityksen oppimisessa ja taiteen tekemisessä. Lisäksi se harjaannuttaa pala palalta syvempään taiteen tekemiseen ja pohtimiseen ja lopulta jopa tekemään kuvataiteen lukiodiplomia. Se puolestaan on opinnäytetyö kuvataiteen opinnoista lukiossa.


Kysyn palautetta opiskelijoiltaaina kurssin päätteeksi erilaisista asioista, kuten oppimisesta, mielekkyydestä ja parhaista saavutetuista tuloksista. Näistä prosentteja verratessa voi päätellä joitain asioita ja kehittää omaa opetustaan. Onkohan oppiminen aina mukavaa vai vaatiiko epämukavuuden sietämistä?

Add caption

Läsnä luokassa ja sähköisissä materiaaleissa

Kehittelen työni ohella omaa sähköistä työkirjaa, jota osaan ja pystyn itse hallitsemaan opetuksessani, joka ei riko tekijänoikeuslakeja -  ja jolla voin etänä ohjata opiskelijoita kotoa käsin tai antaa palautetta*. Minä nautin opettajan työn vapaudesta, jossa voin myös rytmittää työntekoani iltaan. Varsinkin syksyn pimeydessä mieluusti keräisin valonsäteitä ulkoilmasta iltapäivällä. Kaikessa simppeliyydessään tuo työkirjani on erittäin helppo tapa lähettää kysymyksiä opiskelijoille, saada vastauksia lyhyisiin tehtäviä koskeviin kysymyksiin ja antaa vastauksista pisteitä ja  - ennen kaikkea - sitä tuiki tärkeää palautetta opiskelijoille. Kun luokassa on 35 opiskelijaa saan varmistettua sähköisellä alustalla, että kaikille tulee palautetta työskentelystään. Palautteen taso myötäilee opiskelijan paneutumista tehtävään.

*Koska koulut vaihtelevat sähköisiä alustoja - Fronter - GAFE - O365 ja niiden toiminnoissa ja toimimattomuuksissa on minusta riippumattomia tekijöitä, puhumattakaan alustanvaihdon aiheuttamista materiaalin katoamisista, on tärkeää, että opettaja omistaa oman oppimateriaalinsa myös konkreettisesti - kovalevyillä, papereilla, päässään kirjoittaen niitä tussi- tai älytauluille. Kuviksen opetukseen on liian vähän sähköistä opetusmateriaalia -  jonkun pitäisi ajantasaistaa tämä materiaali. Ja kyllä - minulla on edelleen muutama suosikki piirtoheitinkalvo, jotka ovat edelleen käytössä. 

Surrealistisia tavoitteita?

Lukiessani kuvataiteen 1. kurssin palautteita ensimmäiseltä jaksolta tajusin, miksi tämä työ on koukuttanut minut vuodesta toiseen ja miksi taideopetus pitää olla jokaisen oppilaan oikeus. Parhaimmillaan opiskelijat saavat kurssillani sisäänheiton taiteen maailmaan, käyvät joko ensimmäistä kertaa taidenäyttelyssä tai taidenäyttelyssä pidempäänkään aikaan. Lisäksi voin luoda heille mahdollisuuksia tutustua toisiinsa kuvia tehden ryhmissä tai keskustellen kuvista parin kanssa. Työskentelemme kuitenkin nuorten kanssa, joille erittäin tärkeä asia on osallisuuden kokemus. Oli liikuttavaa huomata, että monelle ryhmätyön tekeminen oli se mieletön tilaisuus tutustua uusiin lukiokavereihinsa ja paras kokemus koko kurssilla vaikka sinänsä ei tuntunut hyödyttävän kuvallisten taitojen kehittymistä.

Voin antaa heille mahdollisuuden oppia kuvantekemisen taitoja aina ideoinnista tekniseen toteutuukseen. Voin raottaa heille taiteen tekemisen ihanuutta. Paras palaute on, kun opiskelija onnistuu ilmaisemaan itseään tai kokee kehittyneensä taidoissaan.


Jospa näistäkin joku innostuisi valitsemaan lisää kuvista lukio-opintoihinsa. Mikäli näin, minulle tulee mahdollisuus johdattaa heitä muotoilun ja arkkitehtuurin maailmaan kolmiulotteisin tehtävin#valitseKU2, syventyä mediaan ja sähköiseen viestintään#valitseKU3, sukeltaa syvälle taiteen tuntemukseen #valitseKU4 ja omaan kuvantekemiseen #valitseKU6.

Valitettavasti lukio-opintojen nykyiset tavoitteet ja jatko-opintokelpoisuuden määreet tekevät toiveestani helposti surrealistista unennäköä.

"Lukkariin ei vain mahdu, vaikka haluais!"

"Näyttely oli parhain, koska pystyimme juttelemaan töistä ja teoksista yhdessä." "

"Päästä tekemään itse taidetta ja nähdä mitä voi itse saada aikaan."

"Tulkita taideteoksia ja piirrellä itse kaikenlaista." 

"Päästä kuvataiteen makuun ja käydä perusteita läpi."

"The tailored feedback we received and the freedom to create what we wanted."